SUOT
Suot ovat erityisiä kosteikkoja, joilla esiintyy pääasiassa suokasveja, kuten rahkasammaleita. Suot syntyvät, kun kasvillisuus ei hajoa kokonaan lähes pysyvän vesisaturaation ja hapen puutteen takia, mikä mahdollistaa kuolleiden kasvien ja sammaleiden kerääntyä turpeeksi. Turpeen muodostuminen on usein ensimmäinen vaihe fossiilisten polttoaineiden, kuten hiilen, geologisessa muodostumisessa.
Monilla syrjäisillä alueilla ympäri Eurooppaa turvetta on perinteisesti kerätty, kuivattu ja käytetty ruoanlaittoon ja kodin lämmitykseen. Puutarhurit käyttävät yhä turvetta puutarhanviljelyyn, vaikkakin sen käyttö kielletään lisääntyvässä määrin vastatoimena soiden suojelemiseksi.
Suot kattavat vain kolme prosenttia maailman maa-alasta, mutta ne sisältävät kaksi kertaa niin paljon hiiltä kuin kaikki maailman metsät! Näillä ekosysteemeillä on täten äärimmäisen tärkeä rooli ilmastonmuutoksen kannalta.
SUOT
Suot ovat erityisiä kosteikkoja, joilla esiintyy pääasiassa suokasveja, kuten rahkasammaleita. Suot syntyvät, kun kasvillisuus ei hajoa kokonaan lähes pysyvän vesisaturaation ja hapen puutteen takia, mikä mahdollistaa kuolleiden kasvien ja sammaleiden kerääntyä turpeeksi. Turpeen muodostuminen on usein ensimmäinen vaihe fossiilisten polttoaineiden, kuten hiilen, geologisessa muodostumisessa.
Monilla syrjäisillä alueilla ympäri Eurooppaa turvetta on perinteisesti kerätty, kuivattu ja käytetty ruoanlaittoon ja kodin lämmitykseen. Puutarhurit käyttävät yhä turvetta puutarhanviljelyyn, vaikkakin sen käyttö kielletään lisääntyvässä määrin vastatoimena soiden suojelemiseksi.
Suot kattavat vain kolme prosenttia maailman maa-alasta, mutta ne sisältävät kaksi kertaa niin paljon hiiltä kuin kaikki maailman metsät! Näillä ekosysteemeillä on täten äärimmäisen tärkeä rooli ilmastonmuutoksen kannalta.

SOIDEN ELINYMPÄRISTÖT
Keidassuot, nevat ja letot ovat EU:n suojelemia erityisiä suotyyppejä. Keidassoita ylläpitävät vesi- ja lumisateet, kun taas nevat kehittyvät ympäristön syvänköihin ja pysyvät yllä pinta- tai pohjavesien avulla. Kohonnut keidassuo on tietynlainen suo, joka on hapan ja sisältää erittäin vähän mineraaleja ja muita ravintoaineita. Niitä on laajalti ympäri Eurooppaa, pinta-alaltaan eniten Suomessa, Ruotsissa ja Irlannissa. Monet keidassuot ovat kuitenkin huonossa kunnossa jatkuvan soiden uuttamisen, kuivatuksen, typpisaasteen ja ilmastonmuutoksen takia.
Letot tunnistaa suota muodostavista sammaleista. Boreaalinen alue sisältää pinta-alaltaan suurimmat lettoekosysteemit Euroopassa. Boreaalisia lettoja on kahdenlaisia: Aapasuot tunnistaa lettokasvillisuudesta ja palsasuot pysyvästi jäätyneistä suomättäistä. Molemmat luontotyypit ovat huonossa kunnossa; aapasuot ovat hieman paremmassa kunnossa Skandinavian Alppien alueella.
Selvitä keidassoiden ja aapasoiden sijainti Euroopassa:
Natura 2000 -kartta aapasoista
Natura 2000 -kartta keidassoista
SOIDEN ELINYMPÄRISTÖT
Keidassuot, nevat ja letot ovat EU:n suojelemia erityisiä suotyyppejä. Keidassoita ylläpitävät vesi- ja lumisateet, kun taas nevat kehittyvät ympäristön syvänköihin ja pysyvät yllä pinta- tai pohjavesien avulla. Kohonnut keidassuo on tietynlainen suo, joka on hapan ja sisältää erittäin vähän mineraaleja ja muita ravintoaineita. Niitä on laajalti ympäri Eurooppaa, pinta-alaltaan eniten Suomessa, Ruotsissa ja Irlannissa. Monet keidassuot ovat kuitenkin huonossa kunnossa jatkuvan soiden uuttamisen, kuivatuksen, typpisaasteen ja ilmastonmuutoksen takia.
Letot tunnistaa suota muodostavista sammaleista. Boreaalinen alue sisältää pinta-alaltaan suurimmat lettoekosysteemit Euroopassa. Boreaalisia lettoja on kahdenlaisia: Aapasuot tunnistaa lettokasvillisuudesta ja palsasuot pysyvästi jäätyneistä suomättäistä. Molemmat luontotyypit ovat huonossa kunnossa; aapasuot ovat hieman paremmassa kunnossa Skandinavian Alppien alueella.
Selvitä keidassoiden ja aapasoiden sijainti Euroopassa:
Natura 2000 -kartta aapasoista
Natura 2000 -kartta keidassoista
SOIDEN LAJIT
Soiden äärimmäiset olosuhteet eivät mahdollista kovin monipuolista lajistoa, mutta ne tarjoavat elintärkeän elinympäristön monille näihin olosuhteisiin sopeutuneille lajeille, kuten monille perhosille ja sudenkorennoille. Niillä elää myös monia juuri näihin olosuhteisiin sopeutuneita sieniä ja kasveja, kuten kihokkeja (Drosera), jotka ovat sopeutuneet täydellisesti vähäiseen ravinnon määrään ja syövät pieniä selkärangattomia.
Usein soita ympäröi tai ne liittyvät rämemetsiin, jotka tulvivat pysyvästi tai ainakin säännöllisesti.
SOIDEN LAJIT
Soiden äärimmäiset olosuhteet eivät mahdollista kovin monipuolista lajistoa, mutta ne tarjoavat elintärkeän elinympäristön monille näihin olosuhteisiin sopeutuneille lajeille, kuten monille perhosille ja sudenkorennoille. Niillä elää myös monia juuri näihin olosuhteisiin sopeutuneita sieniä ja kasveja, kuten kihokkeja (Drosera), jotka ovat sopeutuneet täydellisesti vähäiseen ravinnon määrään ja syövät pieniä selkärangattomia.
Usein soita ympäröi tai ne liittyvät rämemetsiin, jotka tulvivat pysyvästi tai ainakin säännöllisesti.
EU:N TOIMET SOIDEMME SUOJELEMISEKSI
EU on rahoittanut LIFE-ohjelman kautta useita soiden elvytysprojekteja, joista monet mainitaan edellä, ja tulokset ovat olleet erinomaisia. Tällaiset toimet ovat erityisen tärkeitä ilmastonmuutoksen alla, sillä soilla on tärkeä rooli hiilidioksidin sitomisessa.
The Biodiversity information system for Europe is a partnership between
the European Commission and the European Environment Agency.