Natura 2000

SUOJELLAAN YHDESSÄ EUROOPAN LUONTOA

Jo 60-luvulta on ollut selvää, että Euroopan luonto rapistuu: yleisiä ja laajalle levinneitä lajeja katosi, ja monista luonnonalueista tuli rappeutuneita tai ne katosivat kokonaan. Kaupunkien laajentaminen ja taloudellinen kehitys yhdessä näihin liittyvien maan- ja merenkäytön muutosten, saasteiden ja infrastruktuurin rakentamisen kanssa on vaikuttanut luontoon tuhoisasti.

Hieman yli 40 vuotta sitten, vastauksena kansalaisten kasvaviin huoliin, Euroopan maat alkoivat työskentelemään yhdessä luonnon suojelemiseksi ja luonnonperinnön säilyttämiseksi. Nämä ponnistukset vaativat päätöksiä, joita hallinnoitaisiin selkeillä säännöillä, joita kaikki noudattaisivat. Tämän johdosta Euroopan unioni (EU) laati erillisen lainsäädännön kaikkien lintulajien ja useimpien uhanalaisten eläinten, kasvien ja elinympäristöjen, joista monia esiintyy vain Euroopassa eikä missään muualla maailmassa, suojelun varmistamiseksi.

MITEN EU SUOJELEE LUONTOA

EU:n luonnonsuojelulakien, jotka kaikki EU-jäsenvaltiot ovat lisänneet omiin kansallisiin lakeihinsa, pääpilareina toimivat kaksi Euroopan unionin lakia, lintudirektiivi (1979) ja luontodirektiivi (1992), joihin viitataan yhdessä nimellä EU:n luontodirektiivit.

Molemmat direktiivit noudattavat samankaltaista ja toisiaan täydentävää lähestymistapaa. Ne suojelevat:

1. Luonnonalueita, jotka toimivat luonnonvaraisten lajien ja elinympäristöjen kotina. Suojeltavat alueet identifioidaan sovittujen tieteellisten kriteerien mukaan. Niitä kutsutaan Natura 2000 -alueiksi, ja yhdessä ne muodostavat maailman suurimman suojelualueiden verkoston.

2. Tiettyjä lajeja, joita esiintyy sekä Natura 2000 -alueilla että niiden ulkopuolella.

TUTUSTU NATURA 2000 -ALUEISIIN MISSÄ TAHANSA EU:SSA À NATURA 2000 -VERKOSTON KATSELUOHJELMALLA

LISÄTIETOA ON EU:N LINTU- JA LUONTODIREKTIIVIEN RAPORTISSA

MITEN EU SUOJELEE LUONTOA

Molemmat direktiivit noudattavat samankaltaista ja toisiaan täydentävää lähestymistapaa. Ne suojelevat:

2. Tiettyjä lajeja, joita esiintyy sekä Natura 2000 -alueilla että niiden ulkopuolella.

TUTUSTU NATURA 2000 -ALUEISIIN MISSÄ TAHANSA EU:SSA À NATURA 2000 -VERKOSTON KATSELUOHJELMALLA

LISÄTIETOA ON EU:N LINTU- JA LUONTODIREKTIIVIEN RAPORTISSA

LUONNONALUEIDEMME SUOJELU: NATURA 2000 -VERKOSTO

Natura 2000 -verkosto on maailman suurin suojelualueiden verkosto. Se koostuu noin 27 000 alueesta 27 EU-jäsenvaltiossa ja kattaa tällä hetkellä yli 18 prosenttia Euroopan unionin maa-alasta ja noin 9 prosenttia sen merialasta. Verkosto suojelee noin 1 500 yleistä, harvinaista tai uhanalaista eläin- ja kasvilajia EU:ssa.

Suurin Natura 2000 -alue on Mers Celtiques -merialue Ranskan Atlantin rannikolla. Yksi pienemmistä alueista taas on Grotta della Lovara, joka suojelee useita uhanalaisia lepakkolajeja Italian Alpeilla. Verkoston suojelemista elinympäristöistä ja lajeista harvinaisimpia ovat dinaaristen Alppien karstijokien kalkkikiviputoukset, olmi (Proteus anguinus) ja lännenkaulustrappi (Chlamydotis undulata), jota esiintyy vain Kanariansaarilla.

Tutustu Natura 2000 -alueisiin missä tahansa EU:ssa 🠦 Natura 2000 -verkoston katseluohjelmalla

Lisätietoja Natura 2000 -barometrissa, Natura 2000 -UKK-sivuilla ja muissa Natura 2000 -tiedoissa ja -kartoissa.

LUONNONALUEIDEMME SUOJELU: NATURA 2000 -VERKOSTO

Tutustu Natura 2000 -alueisiin missä tahansa EU:ssa 🠦 Natura 2000 -verkoston katseluohjelmalla

Lisätietoja Natura 2000 -barometrissa, Natura 2000 -UKK-sivuilla ja muissa Natura 2000 -tiedoissa ja -kartoissa.

LUONNONVARAISEN ELÄIMISTÖN SUOJELU SUOJELUALUEIDEN LISÄKSI

EU:n luontodirektiiveissä säädetään myös tarkat säännöt Natura 2000 -alueiden ulkopuolisten lajien suojelulle. Ne vaativat esimerkiksi sellaisten toimien käyttöönoton, joissa vältetään pesivien lintujen häirintää metsänhoidossa ja suojeltujen kalalajien tahatonta pyyntiä kaupallisessa kalastuksessa.

Direktiiveissä kielletään myös suojeltujen kasvien poimiminen, kerääminen, niitto, nostaminen juurineen tai tuhoaminen Natura 2000 -alueiden ulkopuolella. Myös luonnosta otettujen eläin- ja kasvinäytteiden säilyttäminen, kuljetus ja myynti on kiellettyä.

Katso luettelo luontodirektiivissä suojelluista lajeista ja lintudirektiivissä suojelluista luonnonvaraisista linnuista.

LUONNONVARAISEN ELÄIMISTÖN SUOJELU SUOJELUALUEIDEN LISÄKSI

Katso luettelo luontodirektiivissä suojelluista lajeista ja lintudirektiivissä suojelluista luonnonvaraisista linnuista.

MITEN TIEDÄMME EU:N LUONNON TILAN?

Jokainen EU-maa kerää säännöllisesti tietoa suojelluista lajeistaan ja elinympäristöistään niiden kunnon valvomiseksi. Tämä on tärkeää, jotta voidaan ymmärtää, miten lajit ja elinympäristöt voivat, mitkä ovat niiden uhkia ja miten voidaan suunnitella parhaat mahdolliset suojelutoimet. Se toimii myös EU:n suojeltujen lajien ja elinympäristöjen tilasuuntauksien analysoinnin perustana.

EU:n jäsenvaltiot ilmoittavat nämä tiedot kuuden vuoden välein Euroopan ympäristökeskukselle (European Environment Agency, EEA). EEA integroi tiedot tietokantoihinsa (esimerkiksi Euroopan luontoa koskevaan tietojärjestelmään (European Nature Information System (EUNIS))) ja julkaisee EEA:n teknisen ”EU:n luonnon tila” -raportin sekä Euroopan komission politiikkaraportin. Viimeisin raportti julkaistiin vuonna 2020, ja siinä selvisi, että suurin osa luontodirektiivin suojelemista lajeista (63 prosenttia) ja elinympäristöistä (81 prosenttia) ei ole suojelun tasoltaan hyvällä mallilla.

MITEN TIEDÄMME EU:N LUONNON TILAN?

PÄÄTÖSTEN TEKEMINEN – MENESTYS JA JÄLJELLÄ OLEVAT HAASTEET

Keskitetyt ponnistelut Euroopan luonnonperinnön suojelemiseksi johtivat erinäisiin saavutuksiin:

EU:n luonnonsuojelualueiden pinta-ala on yli kolminkertaistunut viimeisten 30 vuoden aikana.
Yli puolet EU:n lintulajeista on nyt vakaassa tilassa kohdistettujen suojelutoimien ansiosta ja viimeisten 40 vuoden aikana tapahtuneesta merkittävästä talouden kasvusta huolimatta.
Jotkut uhanalaiset lajit, kuten iberian ilves ja partakorppikotka, eivät enää ole kuolemassa sukupuuttoon.
Sekä luontoa että ihmisiä hyödyttävät maanhoitotoimet yleistyvät.
Tietämys Euroopan biologisesta monimuotoisuudesta on lisääntynyt, mikä on johtanut parempiin ja tehokkaampiin suojelutoimiin.
EU on investoinut miljardeja euroja luonnonsuojeluun, esimerkiksi LIFE-rahoitusohjelman kautta, mikä on johtanut eräisiin maailman parhaisiin luonnonsuojelun menestystarinoihin.

Edistymisestä huolimatta edessä on vielä monia haasteita. Jotta ihmiset ja luonto voisivat molemmat kukoistaa, meidän täytyy ratkaista biologisen monimuotoisuuden katoamisen juurisyyt ja miettiä uudelleen, miten voimme tuottaa, kuluttaa ja vaihtaa hyödykkeitä tavoilla, jotka suojelevat luontoa sen tuhoamisen sijaan. Euroopan vihreä sopimus ja vuoteen 2030 ulottuva EU:n biodiversiteettistrategia ovat tärkeitä askelia oikeaan suuntaan.

PÄÄTÖSTEN TEKEMINEN – MENESTYS JA JÄLJELLÄ OLEVAT HAASTEET

Keskitetyt ponnistelut Euroopan luonnonperinnön suojelemiseksi johtivat erinäisiin saavutuksiin:

EU:n luonnonsuojelualueiden pinta-ala on yli kolminkertaistunut viimeisten 30 vuoden aikana.
Yli puolet EU:n lintulajeista on nyt vakaassa tilassa kohdistettujen suojelutoimien ansiosta ja viimeisten 40 vuoden aikana tapahtuneesta merkittävästä talouden kasvusta huolimatta.
Jotkut uhanalaiset lajit, kuten iberian ilves ja partakorppikotka, eivät enää ole kuolemassa sukupuuttoon.
Sekä luontoa että ihmisiä hyödyttävät maanhoitotoimet yleistyvät.
Tietämys Euroopan biologisesta monimuotoisuudesta on lisääntynyt, mikä on johtanut parempiin ja tehokkaampiin suojelutoimiin.
EU on investoinut miljardeja euroja luonnonsuojeluun, esimerkiksi LIFE-rahoitusohjelman kautta, mikä on johtanut eräisiin maailman parhaisiin luonnonsuojelun menestystarinoihin.