Ruohotasangot

RUOHOTASANGOT

Euroopan ruohotasangot vaihtelevat kaakon erämaan kaltaisista alueista pohjoisen ja luoteen kosteisiin ruohotasankoihin ja ravintorikkaisiin niittyihin. Ruohotasangot ovat eräitä Euroopan monimuotoisimpia ekosysteemejä; niissä voi elää jopa 80 eri kasvilajia neliömetriä kohden ja useita eläinlajeja aina pienistä hyönteisistä, linnuista ja jyrsijöistä suuriin kasvinsyöjiin.

Ruohotasangot ovat tärkeitä maanviljelys- ja karjan laidunalueita, sillä ne tarjoavat karjalle ravintoa. Luontaisilla ruohotasangoilla on myös tärkeä rooli hiilidioksidin sitomisessa. Useimpia Euroopan ruohotasankoja hoidetaan laiduntamalla tai leikkaamalla. Muutokset maanviljelytavoissa ja maankäytössä ovat kuitenkin aiheuttaneet sen, että ruohotasankoja on kadonnut hälyttävää vauhtia, mikä tekee niistä yhden Euroopan uhanalaisimmista ekosysteemeistä.

Luontaisia ja puoliluontaisia ruohotasankoja ja niiden eläimistöä suojellaan EU:n luontodirektiiveillä, oikeudellisella kehyksellä, jonka kaikki 27 Euroopan unionin jäsenvaltiota on ottanut osaksi kansallista lakiaan.

RUOHOTASANGOT

Euroopan ruohotasangot vaihtelevat kaakon erämaan kaltaisista alueista pohjoisen ja luoteen kosteisiin ruohotasankoihin ja ravintorikkaisiin niittyihin. Ruohotasangot ovat eräitä Euroopan monimuotoisimpia ekosysteemejä; niissä voi elää jopa 80 eri kasvilajia neliömetriä kohden ja useita eläinlajeja aina pienistä hyönteisistä, linnuista ja jyrsijöistä suuriin kasvinsyöjiin.

Ruohotasangot ovat tärkeitä maanviljelys- ja karjan laidunalueita, sillä ne tarjoavat karjalle ravintoa. Luontaisilla ruohotasangoilla on myös tärkeä rooli hiilidioksidin sitomisessa. Useimpia Euroopan ruohotasankoja hoidetaan laiduntamalla tai leikkaamalla. Muutokset maanviljelytavoissa ja maankäytössä ovat kuitenkin aiheuttaneet sen, että ruohotasankoja on kadonnut hälyttävää vauhtia, mikä tekee niistä yhden Euroopan uhanalaisimmista ekosysteemeistä.

Luontaisia ja puoliluontaisia ruohotasankoja ja niiden eläimistöä suojellaan EU:n luontodirektiiveillä, oikeudellisella kehyksellä, jonka kaikki 27 Euroopan unionin jäsenvaltiota on ottanut osaksi kansallista lakiaan.

RUOHOTASANKOJEN ELINYMPÄRISTÖT

Luonnon ruohotasangot muodostuvat äärimmäisissä ympäristöolosuhteissa, joihin sisältyy ilmasto, maaperätyyppi ja topografia, jotka estävät muunlaista kasvillisuutta kasvamasta. Joitain luonnon ruohotasankoja löytyy vuorten huipuilta (vuoristojen ruohotasangot) tai jyrkistä ja heikkoravinteisista maaperistä, joissa muut kasvit eivät selviä.

Puoliluonnolliset ruohotasangot taas ovat ihmisen toiminnan luomia tai muokkaamia, ja niitä ylläpidetään säännöllisellä niitolla tai laaja-alaisella laidunnuksella. Euroopan alankojen ruohotasankojen alkuperää ja niiden lajien suurta monimuotoisuutta ei täysin ymmärretä: jotkut tutkijat uskovat, että tällaisia ruohotasankoja on voinut olla olemassa esihistoriallisesti suurten laiduntavien kasvinsyöjien ja maastopalojen seurauksena, mutta toiset taas kumoavat tämän ajatuksen.

level_2_slide_1

RUOHOTASANKOJEN ELINYMPÄRISTÖT

Luonnon ruohotasangot muodostuvat äärimmäisissä ympäristöolosuhteissa, joihin sisältyy ilmasto, maaperätyyppi ja topografia, jotka estävät muunlaista kasvillisuutta kasvamasta. Joitain luonnon ruohotasankoja löytyy vuorten huipuilta (vuoristojen ruohotasangot) tai jyrkistä ja heikkoravinteisista maaperistä, joissa muut kasvit eivät selviä.

Puoliluonnolliset ruohotasangot taas ovat ihmisen toiminnan luomia tai muokkaamia, ja niitä ylläpidetään säännöllisellä niitolla tai laaja-alaisella laidunnuksella. Euroopan alankojen ruohotasankojen alkuperää ja niiden lajien suurta monimuotoisuutta ei täysin ymmärretä: jotkut tutkijat uskovat, että tällaisia ruohotasankoja on voinut olla olemassa esihistoriallisesti suurten laiduntavien kasvinsyöjien ja maastopalojen seurauksena, mutta toiset taas kumoavat tämän ajatuksen.

level_2_slide_1

level_3_slide_1

LUONNONVARAINEN ELÄIMISTÖ RUOHOTASANGOILLA

EU:n luontodirektiivit suojelevat lukuisia ruohotasankojen lajeja, mukaan lukien lähes 200 nisäkäslajia, noin 100 matelijaa, 88 lintua ja yli 50 niveljalkaista.

Ruohotasankojen ja arojen linnut kuuluvat EU:n uhanalaisimpien lintulajien joukkoon. Näistä esimerkkeinä isotrappi (Otis tarda), pikkutrappi (Tetrax tetrax) ja niittysuohaukka (Circus pygargus). Nämä linnut ovat erittäin riippuvaisia avarista ympäristöistä, mikä asettaa ne alttiiksi maankäytön muutoksille, jotka vaikuttavat kasvillisuuden luomaan suojaan ja hyönteisten saatavuuteen.

level_3_slide_1

LUONNONVARAINEN ELÄIMISTÖ RUOHOTASANGOILLA

EU:n luontodirektiivit suojelevat lukuisia ruohotasankojen lajeja, mukaan lukien lähes 200 nisäkäslajia, noin 100 matelijaa, 88 lintua ja yli 50 niveljalkaista.

Ruohotasankojen ja arojen linnut kuuluvat EU:n uhanalaisimpien lintulajien joukkoon. Näistä esimerkkeinä isotrappi (Otis tarda), pikkutrappi (Tetrax tetrax) ja niittysuohaukka (Circus pygargus). Nämä linnut ovat erittäin riippuvaisia avarista ympäristöistä, mikä asettaa ne alttiiksi maankäytön muutoksille, jotka vaikuttavat kasvillisuuden luomaan suojaan ja hyönteisten saatavuuteen.

PERHOSET JA MUUT PÖLYTTÄJÄT

Ruohotasangot ovat elintärkeitä perhosten, mehiläisten ja muiden pölyttäjien selviytymisen kannalta. Pölyttäminen on elintärkeää useiden kasvilajien selviytymisen kannalta: 80 prosenttia maailman viljelykasveista lisääntyy eläinten suorittaman pölyttämisen kautta, mikä tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että ilman pölyttäjiä ihmiskunta ei voisi selvitä.

Useat EU:n suojelemat perhoslajit ovat riippuvaisia tietynlaisista ruohotasangoista, jotka vaativat tiettyjä kasvilajeja niiden toukkien selviytymiseksi. Esimerkiksi punakeltaverkkoperhonen (Euphydryas aurinia) on riippuvainen yhdestä isäntäkasvista, purtojuuresta (Succisa pratensis), jota esiintyy laajalti laidunnetuilla ruohotasangoilla. Muurahaissinisiipi (Maculinea arion) on riippuvainen ajuruohosta ja mäkimeiramista isäntäkasveina.

PERHOSET JA MUUT PÖLYTTÄJÄT

Ruohotasangot ovat elintärkeitä perhosten, mehiläisten ja muiden pölyttäjien selviytymisen kannalta. Pölyttäminen on elintärkeää useiden kasvilajien selviytymisen kannalta: 80 prosenttia maailman viljelykasveista lisääntyy eläinten suorittaman pölyttämisen kautta, mikä tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että ilman pölyttäjiä ihmiskunta ei voisi selvitä.

Useat EU:n suojelemat perhoslajit ovat riippuvaisia tietynlaisista ruohotasangoista, jotka vaativat tiettyjä kasvilajeja niiden toukkien selviytymiseksi. Esimerkiksi punakeltaverkkoperhonen (Euphydryas aurinia) on riippuvainen yhdestä isäntäkasvista, purtojuuresta (Succisa pratensis), jota esiintyy laajalti laidunnetuilla ruohotasangoilla. Muurahaissinisiipi (Maculinea arion) on riippuvainen ajuruohosta ja mäkimeiramista isäntäkasveina.

PIENET NISÄKKÄÄT

Ruohotasangot toimivat kotina monille pienille nisäkkäille, kuten myyrille, hiirille ja hamstereille. Esimerkiksi euroopansuslikki tai siiseli (Spermophilus citellus), EU:n luontodirektiivin suojelema laji, on pieni nisäkäs, jota esiintyy vain Keski- ja Kaakkois-Euroopan ruohotasangoilla, ja Karpaatit jakavat sen luonnollisen elinympäristön kahtia.

level_5_slide_1

EU:N TOIMET RUOHOTASANKOJEMME SUOJELEMISEKSI

EU:n luontodirektiivien alaisuuteen lukeutuvantärkeän suojelutyön lisäksi pyritään useilla muilla uusilla hankkeilla suojelemaan Euroopan ruohotasankoja ja niistä riippuvaisia lajeja.

EU:n pölyttäjäaloite on ensimmäinen aloite koskien EU:n luonnonvaraisia pölyttäjiä. Se asettaa strategiset tavoitteet ja toimet, joita EU ja sen jäsenvaltiot suorittavat puuttuakseen pölyttäjien vähenemiseen EU:ssa ja hyödyntävät maailmanlaajuisissa suojelutoimissa.

EU Pollinator Information Hive tarjoaa helposti saatavilla olevaa tietoa EU:n luonnonvaraisten pölyttäjälajien suojelusta.

The Biodiversity information system for Europe is a partnership between
the European Commission and the European Environment Agency.

Other European Information Systems